Ponsi-albumit 14 ja 20?

Sattuuko kellään olemaan silminnäkijähavaintoja tai mutu-tietoa Ponsi-albumeista PEALP 14 tai PEALP 20? Onko näitä koskaan julkaistu? Ainakaan Ylen tietokannasta ko. albumeita ei löydy.

Täällä ei ole ollut mitään nähtävää...

...eikä se ole ollut tarkoituskaan. Tekstiä tulee jo naputeltua palkkaa vastaan, ja muutenkin olen koettanut rajoittaa töiden viemistä kotiin :-D.

Mutta hiljaa hyvä tulee: lähiaikoina aion vihdoinkin postata tänne listan löytämistäni (& lukijoiden löytämistä) Love-kirjan virheistä. Tämähän oli alun perin tämän blogin funktio.

Lista valmistui jo aikapäiviä sitten, mutta sen pituus oli niin masentava, että jätin väliin. Mitään ihmeellistä ei ole luvassa, mutta sellaista kevyttä itseruoskintaa ja pilkunviilausta. Ja kyllä, se sivun 112 kuvateksti tulee nyt korjattuna versiona.

Loveradio ja Natalia

Lokakuun aikainen LoveRadio oli kyllä jotain sanomattoman hienoa. Oli kuin radion olisi löytänyt uudestaan. Kotia ja työpaikkaa lähestyessä alkoi automaattisesti miettiä, mitä ohjelmaa siellä nyt on päällä. Näin kokonaisvaltaista radiokokemusta en muista kokeneeni sitten Lepakkoradion ja Radio Cityn ensimmäinen illan.

Mikä magiikka tuossa on? Varmaan pitkälti se, että kun tiedossa on, ettei lystiä kestä kuin tietyn ajan, tekijätkin paneutuvat duuniinsa intohimoisesti. Pröhinällä tehdystä lopputuloksesta hyötyvät kaikki ne, jotka ei hirveästi välitä siitä, onko maikki auki vai ei, onko säädöt ihan mutkan takaa tai onko lähetyksen ulostuloa kontrolloiva tietokone päättänyt heittäytyä perinjuurin hankalaksi. Tärkeintä on lämmin, suorastaan intiimi tunnelma radion tekijöiden ja kuulijoiden välillä. Ja sen - väitän - Loveradio onnistui luomaan joka päivä, ilta illan jälkeen. Kiitos lähettäjät, kiitos vastaanottajat.

Yhtäkaikki: takana oleva kuuukausi osoitti, että lähes kaikki on radiomaailmassakin mahdollista, paitsi ajallaan syntyvät ohjelmat :-). Kuukauden aikan kuultiin järjetön määrä Love-tuotantoa (mutta ei todellakaan vielä kaikkea!), nautiskeltiin livenä esiintyvistä Love-artistista sekä vaurastuttiin henkisesti lukemattomien vieraiden haastattaleluista ja niiden sivulauseista.

Huh huh. Mitä tähän enää kannattaisi sanoakaan lisää? Ei varmaan mitään, mutta kuunnelkaa jatkossakin hyvää musiikkia, luottakaa intuitioonne ja feed your brain.

P.S. Useiden yhteenottopyyntöjen ja uusintatoiveiden jälkeen olen viskannut kotisivulleni tarinan, josta käy ilmi todellinen tarina Agit-Propin Natalian takana. Tähän ei agenttitarinat pysty.

Päivän bongaus: Lars Werner

Tänään perjantaina istutiiin Loveradion infossa Kirjasto 10:ssä klo 10. Tilaisuus meni hyvin: Otto D. puhui, P. Kemppainen esitteli, A. Riskala kertoi kirjaston osuuudesta... mutta olikohan paikalla ketään *oikeasti* median edustajaa? No, se selviää lähipäivinä tai viimeistään lokakuussa, jollon radio starttaa kaikessa ankaruudessaan.

Niin, siitä bongauksesta. Infon lopuksi minut vietiin tutustumaan Kirjston kuuluihin Love-kokoelmiin takahuoneeseen. Luulin, ettei siellä mitään ihmeellistä olisi ollut, mutta jumankekka! Samassa siinä silmieni edessä oli Lars Wernerin levyn (LRLP-2) käsinpiirretty kansi tehtynä samanlaiselle pahville kuin Wigwamin debyyttilevyn kannet. LW:n kansi ei ollut yhtä hieno kuin keräilijä Herran Koon kokoelmiin kuuluva kansi, mutta ei sen väliä. Olin nimittäin ihan viimeiseen asti varma, että huhut useammasta kuin yhdestä Wernerin piirrettystä kannesta olisivat pelkkää potaskaa. Mutta nyt tiedän, että niitä on ainakin kaksi.

Tietääkö kukaan lukija mahdollisia muita Lars Wernerin levyn käsintehtyjä kansia? Täällä oltaisiin valmiina kuvaamaan tai ostamaan ko. kansi!

Loveradiota lokakuussa

Poiminta Helsingin Sanomien verkkoliitteestä:

"Loveradio lähettää Love-musiikkia lokakuun ajan

Levy-yhtiö Love Recordsia juhlitaan omalla radioasemalla lokakuussa, kun tulee kuluneeksi 40 vuotta yhtiön perustamisesta. Love Records teki konkurssin 1979.

Lovelle levyttivät muun muassa Hurriganes, Tuomari Nurmio, Pelle Miljoona, Dave Lindholm, Juice Leskinen, Maarit ja Rauli Badding Somerjoki.

Loveradiosta kuulee musiikkia, haastatteluja ja puheohjelmia, 24 tuntia vuorokaudessa taajuudella 102.4. Ohjelmat lähetetään Helsingin kaupungin Kirjasto Kympistä."

Jaa-a. Pitäisikö lisätä tähän jotain, ettei menisi vain copypasteiluksi...? No, etsikää taajuus ja pysykää siellä. Kuukauden aikana on mahdollisuus soittaa vaikka koko 2000 biisin katalogi.

Älä töni mun planeettaa

Voi Pluto-rassua.

Täydennyksiä ...forever

Olen viime viikkoina käynyt läpi melko nipun lovelevyjä, kun olen siirtänyt niiden musikaalista antia läppärin kautta mp3-muotoon. Ei siis vapaa-ajan ongelmia!

Lähinnä hommassa on ihmetyttänyt se, kuinka paljon tulee edelleen vastaan kaikenmaailman pikku detskuja, jotka olisi ollut hyvä mainita kirjassakin (mutta jotka ovat jääneet minulta ja laajalta avustajaringiltäni huomaamatta). Esimerkiksi Nummisen auf deutchissa ovat etikettitekstit on merkitty väärin päin. Itsestäänhän selvää on, että ulkkarilevyissään Numminen aloittaa aina Kotiharjun päällä -kipaleella ja lopettaa sen Wovon mann nicht sprechen kann -rytistelyyn. Nyt etiketeissä tiedot ovat väärin päin ja sekös nyt korpee.

Apropos, Auf Deutch: Viime viikolla loppuneessa levykauppa Kaakon nettihuutokaupassa levyn hinta nousi lopulta 322 euroon! Nyt kannattaa myllätä hyllyt ja pistää löytyneet auf deutchit myyntiin: hyvällä onnella tienaat voitollasi vaikkapa uudenkarhean sony kovalevytallentimen!

Josta päästäänkin seuraavaan aiheeseen. Sitä on yleensä pitänyt itseään kohtalaisen teknoihmisenä, mutta kyllä jumalauta telkkarin, kovalevytallentimen, digiboksin ja pleikkarin yhdistäminen harmooniseksi kokonaisuudeksi on elämää suurempi saaga! Kahden tunnin asentamisen jälkeen en enää edes tiedä mistä kiikastaa!!! Taitaa olla tauon paikka.

Ja vielä viimekseiksi: Jos suinkaan massia löytyy, hankkikaa ihmeessä käsiinne Siboneyn uusi Folk-tuplakokoelma. Asiantuntevasti ja taitavasti koottu setti on silkkaa parhautta.